Taidegrafiikan piirissä puhutaan usein vedoksista, mutta mitä niillä tarkoitetaan? Entä mitä ovat vedoksiin liittyvät erilaiset lyhenteet, kuten W.P. tai E.A.? Olemme taidegrafiikan peruskysymysten äärellä, joten siirrytään pitemmittä puheitta myös vastausten ääreen.

Vedokset ja teokset

Lyhykäisyydessään voidaan sanoa, että kyse on erilaisten painotekniikoiden synnyttämistä lopputuloksista: painolevyltä taiteilija vedostaa työnsä jollekin alustalle, usein paperille, esimerkiksi prässiä käyttäen. Tästä syntyy vedos. Jokainen vedos käsitetään erilaisena teoksena, vaikka samalta levyltä olisi luotu useampi vedos.

Vedosten ja teosten erottamiseksi toisistaan taidegrafiikan vedoksen odotetaan ilmoittavan taiteilijan merkitsemänä yksilöllisen vedoksen numeron ja koko vedossarjan määrän, esimerkiksi 2 / 10. Näin voidaan varmistua, että kyse on todella ainutlaatuisesta ja rajatusta työstä ja samalla töiden sarjasta. Myös vedosmerkinnän ja taiteilijan oman signeerauksen odotetaan löytyvän työstä kuin työstä. Jos teoksessa on pelkkä numerointi, voidaan olettaa, että vedostamisprosessista on vastannut joku toinen henkilö kuin itse taiteilija. Tavallisesti nämä merkinnät on tehty lyijykynällä.

Vedokset ja niiden merkinnät

Sarjanumeron ja taitelijan signeerauksen lisäksi taidegrafiikan vedoksissa on käytössä todella laaja määrä erilaisia merkintöjä, lyhenteitä, jotka voivat vaikutta vihkiytymättömästä todella hämmentäviltä. Kaikkia näitä ei tarvitse opetella ulkoa, sillä viime kädessä Google auttaa myös vedoskaupoilla käytäessä. Yleisimmät on kuitenkin hyvä oppia ja ymmärtää.

A.P. ja E.A. (sekä niiden lukuisat muunnokset esimerkiksi ilman pisteitä) eli Artist’s Proof ja Épreuve d’artiste merkitsevät samaa asiaa: nämä vedokset kuuluvat niin kutsuttuun taitelijasarjaan eli taiteilijan itsensä omaan käyttöön ottamia vedoksia. Taitelijasarja saa muodostaa enintään kymmenesosan vedossarjan koosta. Myös taitelijasarja on yleensä numeroitu.

C.P. tulee sanaparista ”Cancellation Print”, eli mitätöintivedos. Tällä osoitetaan, että painolaatta on todella tuhottu, eikä siitä enää voida ottaa uusia vedoksia. Mitätöintivedosten tekeminen on käytäntönä vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta ei suinkaan tyystin kadonnut käytöstä.

E.V. on niin kutsutun muunnellun sarjan merkintä, eli merkintä vedoksille, jotka otetaan yhdeltä painolaatalta mutta hieman muunneltuina versioina. Tavallisesti muunnelmien tekemiseen käytetään erilaisia monotypiatekniikoita. Tämänkin merkinnän käyttö on käynyt yhä harvinaisemmaksi.

H.C., Hors Commerce. Tämä tarkoittaa, että vedosta ei ole tarkoitettu myytäväksi. Englanniksi voidaan käyttää myös N.F.S.-merkintää eli Not For Sale. Myös näiden vedosten tulisi olla numeroituja, mutta käytännöt vaihtelevat.

P.P. merkitsee, että kyseessä on vedostajan vedos. Tämä on siis eri asia kuin A.P. ja E.A. Vedostajan vedoksia tulisi olla vain yksi kappale.

Tpl’a, T.P.l’a elitirée par l’artiste – tämä merkitsee, että taiteilija on itse vedostanut työnsä.

W.P. eli Work Proof, työvedos. Näitä vedoksia otetaan työskentelyn aikana syövytysvaiheiden välissä, jotta työn etenemistä voitaisiin seurata. Kuten arvata saattaa, varsinkin taideopistoissa W.P.-merkintää viljellään ahkerasti. Tavallisesti työvedoksia ei säilytetä.

Miltei kaikista teosten merkinnöistä käytetään eri kielialueilla erilaisia versioita. Ranskan ja englannin kieli ovat vallitsevia, mutta italia, espanja, saksa sekä tietysti meillä päin skandinaaviset kielet ja suomen kieli ovat niin ikään yleisiä lyhennemaailmassa. Tämä on omiaan aiheuttamaan hämmennystä, mutta ainakin taitelijan koti- ja työskentelymaan sekä äidinkielen tunteminen yleensä helpottaa asiaa.