Aivan ensi alkuun on todettava itsestäänselvyys, ehkä hieman latteudeltakin tuntuva: mikään tietokoneen, ei edes uusimman virtuaalitodellisuusteknologian välityksellä tapahtuva voi korvata aitoa paikan päällä olemista ja läsnäoloa, ihmisen ja teoksen kohtaamista. Kun tämä on saatu pois alta, voimme siirtyä hiljalleen jutun varsinaiseen pihviin: museoihin, joissa virtuaalivierailut ovat mahdollisia.

Museoillekin vauhtia pandemiasta

Jos maailmanlaajuinen vitsaus toi jotain hyvää mukanaan, oli se varmasti monen pölyttyneen tahon madaltunut kynnys hypätä vihdoin täysillä mukaan digitalisaatioon. Vaikka emme syytäkään museoita instituutiona pölyttyneeksi, on kiistämätön tosiasia, että monilla museoilla oli vielä 2020-luvulle tultaessa isoja haasteita toimintansa digiymmärryksen kehittämisessä. Kun ovet oli pakko laittaa säppiin, saatiin lisää vauhtia kokoelmien entistä laajempaan jakamiseen virtuaalisten vierailujen ja kokoelmaesittelyjen kautta.

Kotimaisten museoiden virtuaaliset vierailut

Ateneum laittoi ovensa remontin ajaksi säppiin keväällä 2022, mikä tietysti iski melkoisen loven pääkaupunkimme ja koko maamme museokenttään. Kaikeksi onneksi tämä kansallinen taidemuseoiden ykkösinstituutiomme on ollut kokoelmien digitaalisen esillepanon edelläkävijöitä. Kansallisgallerian kokoelmahaku -verkkopalvelu avaa Ateneumin ohella myös Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden kokoelmat. Erikoisuutena Ateneumilla on mahdollisuus tilata etäopastuksia ryhmille. Nämä maksulliset opastukset toteutetaan aina yksilöllisesti asiantuntevan oppaan johdolla, eikä kyse ole siis ennalta nauhoitetuista tallenteista – etäopastukseen osallistujat voivat siis tavalliseen tapaan esimerkiksi esittää kysymyksiä oppaalle.

Suomalaisista museoista myös arkkitehtiemme tunnetuimman edustajan perintöä vaalivan Alvar Aalto -säätiön ylläpitämät Alvar Aalto -museo ja Alvar Aalto -ateljee ovat maininnan arvoisia. Näiden kautta on helppo tutustua Googlen tarjoamaan Google Arts and Culture -palveluun, joka on todellinen runsaudensarvi museoiden ja taiteen ystäville. Esimerkiksi Alvar Aalto -museon virtuaalinen kierros tapahtuu samaan tapaan kuin hakukonejätin karttapalvelun katunäkymässä liikkuminen. Munkkiniemen ateljeekin tulee tutuksi pienimpiä yksityiskohtia myöten.

Riihimäellä sijaitseva Suomen lasimuseo on toteuttanut Matterport-yhtiön kanssa 360-asteisen näkymän museonsa perusnäyttelyihin, mutta saatavilla on myös vaihtuvia näyttelyitä. Museoon pääsee tutustumaan aina lippuluukkua ja museokauppaa myöten, ja toteutus tukee saumattomasti myös VR-laseja, joten tarjolla on erittäin aidon tuntuinen vierailukokemus!

Merta edemmäs kulttuurinälkää tyydyttämään

Kulttuurista kiinnostunut kansanosa tapaa olla hyvin tietoinen lyhyiden manner-Euroopan museolomapyrähdysten ekologisesta kestämättömyydestä, ja jo siksikin ulkomaisten museoiden virtuaalivierailuille on erityinen tilaus. Verkon kautta avautuvat myös esimerkiksi legendaaristen amerikkalaisten ja aasialaisten museoiden ovet parilla klikkauksella, joten olkapäiden yli kurkkimista ja lippujonoja ei tarvitse vältellä virtuaalisesti vain Italian renessanssipalatsien ja Ranskan linnojen suhteen.

Klassikot ovat klassikkoja, mikä pätee erityisesti Lontoon British Museumin kohdalla. Yksi maailman tunnetuimmista ja monellakin mittarilla laajimmista museoista on toteuttanut virtuaalikierroksensa tyylin ja taidokkaan tekniikan yhdistelmällä, ja täälläkin on apuna ollut Google. Toteutus on kuitenkin tyystin uniikki, eikä varsinaisesti pyri jäljittelemään perinteistä fyysistä museovierailua. Kannattaa tutustua!

Toinen museoikoni, kanaalin eteläpuolella sijaitseva Louvre, on tuottanut verkkoon viisi erilaista virtuaalikierrosta. Teemoina näissä ovat kuuluisten maalareiden nousu, valtapelit taiteessa, kehon liike, tutkimusmatkojen ja kauppareittien taide sekä perustamismyytit. Lisäksi ranskan kieltä osaaville Louvre tarjoaa erilaisia luentoja ja podcasteja taiteen maailmasta. Siinä missä suurin osa maailman museoista on ainakin jossain muodossa läsnä Googlen Arts and Culture -projektissa, on Louvre tästä joukosta poissa – mikä tietysti sopii ranskalaiseen tyyliin ja ajattelutapaan varsin hyvin.

Edellä mainitun Googlen taideprojektin ehdottomiin kansainvälisiin museohelmiin lukeutuu kuitenkin Etelä-Korean Soulin MMCA, kansallinen modernin ja nykytaiteen museo. Googlen palvelussa MMCA:n näyttelyistä voi nauttia virtuaalimuodossa VR-teknologiaa käyttäen, mutta tämä ei suinkaan ole pakollista. Museorakennuksen arkkitehtuuriin itsessään voi tutustua perinteisemmällä kierroksella, mutta erityisen maininnan arvoisia ovat mielestämme ”Looking for Another Family” ja ”Garden”-näyttelyt. Korealaisen taiteen perusnäyttelyt tarjoavat nekin hyvin erilaisen ikkunan perinteiseen taiteeseen, joka poikkeaa näkökulmansa puolesta merkittävästi eurooppalaisen kansallisen heräämisen tai uskonnollisen taiteen perinteestä, johon olemme itsekin kieltämättä tottuneet liiaksikin.

Muita Googlen taideprojektin kautta avautuvia ja erityisen suosituksen ansaitsevia museoita ovat Amsterdamin museokaksikko Rijksmuseum ja Van Gogh -museo, Los Angelesin  J. Paul Getty -museo, Firenzen Uffizin galleria sekä Münchenin moniteemainen Deutsches Museum. Vaikka oikean museokäynnin täydellisiksi korvaajiksi näistä virtuaalisista kierroksista ei ehkä koskaan ole, hyvää korviketta ne tarjoavat – ja vieläpä ilmaiseksi.